Urheilussa riittää seurattavaa, mutta yhtä lailla riittää tulkintoja. Yksi näkee joukkueen vireen silmämääräisesti, toinen tuijottaa laukaisukarttaa ja kolmas luottaa siihen, miten ottelun ennakkoasetelma “yleensä” menee. Siksi myös urheiluun liittyvät hakusanat risteilevät kummallisesti: uutisten ja tilastojen seassa voi vilahtaa esimerkiksi urheiluvedonlyönti NetBet, vaikka varsinainen kysymys olisi paljon arkisempi – mitä numeroiden taakse oikeasti kätkeytyy?
Kun ennusteita ja arvioita syntyy paljon, epäselvyys ei yleensä johdu siitä, että joku “olisi väärässä”, vaan siitä, että urheilu on aidosti epävarmaa. Eri arviot painottavat eri asioita, ja sama data voi näyttää eri kulmasta toiselta.
Todennäköisyys on arvio, ei lupaus
Urheilussa tulos on lopulta konkreettinen: maali syntyy tai ei synny, voitto tulee tai ei tule. Ennakkokäsitys sen sijaan on todennäköisyysarvio – tapa kuvata epävarmuutta numeroina.
Hyödyllinen nyrkkisääntö on tämä: jos jokin vaihtoehto esitetään “todennäköisenä”, se ei tarkoita varmaa. Se tarkoittaa vain, että vaihtoehdon arvioidaan toteutuvan useammin kuin jonkin toisen.
Tätä ajatusta voi hahmottaa yleisemmin myös arjen esimerkkien kautta: todennäköisyyslaskenta auttaa hahmottamaan epävarmuutta, vaikka itse tapahtuma olisi mikä tahansa – urheilutulos, sää tai jonkin ilmiön toistuvuus.
Kertoimet ja “implisiittinen todennäköisyys” selkokielellä
Moni törmää urheilun yhteydessä kertoimiin, vaikka ei varsinaisesti etsisi niitä. Kertoimista puhuminen voi kuulostaa tekniseltä, mutta perusidea on yksinkertainen: kerroin voidaan tulkita myös todennäköisyysarvion kaltaisena lukuna.
Miten muunnos toimii?
Desimaalikertoimissa karkea muunnos on:
- implisiittinen todennäköisyys ≈ 1 / kerroin
Jos kerroin olisi 2,00, muunnos antaa 1 / 2,00 = 0,50 eli 50 %. Jos kerroin olisi 4,00, tulos on 25 %. Tämä ei kerro, miten ottelu “todella päättyy”, vaan millaisena vaihtoehdon todennäköisyys suunnilleen esitetään.
Tärkeä huomio: eri vaihtoehtojen prosentit eivät aina summaudu tasan sataan. Se johtuu siitä, että kertoimet ovat esitystapa, eivät puhdas tilastollinen totuus. Juuri siksi on hyödyllistä ymmärtää, mitä numero ylipäätään yrittää kuvata.
Tilastot eivät ole sama asia kuin tulos
Urheilussa voi pelata “hyvin” ja silti hävitä, tai pelata “heikosti” ja silti voittaa. Tämä on se syy, miksi tuloksen rinnalle on tullut mittareita, jotka kuvaavat pelitapahtumia.
Mikä ihmeen maaliodottama?
Jalkapallossa yksi puhutuimmista mittareista on maaliodottama (xG). Se kuvaa laukauksen todennäköisyyttä päätyä maaliksi asteikolla 0–1, ja kokonaisxG kertoo, millaisista paikoista joukkue on päässyt yrittämään.
xG ei väitä, että ottelu “olisi pitänyt” päättyä tietyllä tavalla. Se kuvaa vain maalipaikkojen laatua ja määrää. Siksi xG voi olla hyvä apu, kun yrittää ymmärtää, oliko lopputulos pelitapahtumiin nähden tavanomainen vai poikkeuksellinen.
Miksi tilastoista syntyy erimielisyyksiä?
Koska tilasto mittaa aina jotain rajattua. Laukausten määrä ei kerro laukausten laadusta. Pallonhallinta ei kerro, tapahtuiko hallinta vaarallisilla alueilla. Ja xG ei kerro kaikkea puolustamisesta, rytminhallinnasta tai siitä, miten ottelu käytännössä “tuntui”.
Eri arviot syntyvät usein siitä, että yksi painottaa tulosta ja toinen tapahtumia.
Ennakkotiedot muuttavat asetelman huomaamatta
Toinen iso syy ristiriitaisiin arvioihin on se, että ottelu ei ole koskaan pelkkä “joukkue A vastaan joukkue B”. Kokoonpanot, pelikuorma ja pelipaikka muuttavat kokonaisuutta.
Loukkaantumiset ja poissaolot
Yhden avainpelaajan puuttuminen voi vaikuttaa enemmän kuin moni ajattelee, etenkin jos kyse on pelin rytmittäjästä, maalintekijästä tai puolustuksen johtohahmosta. Samalla on hyvä muistaa, että poissaolon merkitys riippuu myös korvaajista: joissain joukkueissa rotaatio on leveä, toisissa ei.
Koti- ja vieraspelaaminen
Kotiottelun etu vaihtelee lajeittain ja sarjoittain, mutta ilmiönä se on tuttu: tuttu ympäristö, rutiinit ja yleisö voivat vaikuttaa suoritukseen. Tästäkin syystä “samojen joukkueiden kohtaaminen” voi näyttää eri päivänä erilaiselta.
Miksi “varma suosikki” on usein vain tunne?
Puhekielessä suosikista puhutaan helposti varmana, jos joukkue on tunnettu tai jos viime ottelut ovat olleet vahvoja. Mutta lyhyt otanta hämää.
Vire on todellinen, mutta vaikea mitata
On totta, että joukkue voi olla hyvässä tai huonossa vireessä. Haaste on siinä, miten vire erotetaan sattumasta: yhdellä viikolla tolppa on sisään, seuraavalla ulos. Siksi monet arviot eroavat juuri tässä – toinen luottaa viimeisimpiin tuloksiin, toinen etsii taustalta pelitapahtumien mittareita.
Mitä kannattaa kysyä, kun haluaa ymmärtää numeroita
Jos haluaa lukea arvioita kriittisesti ilman, että niihin suhtautuu liian vakavasti tai liian kevyesti, muutama peruskysymys auttaa:
1) Mitä tämä luku oikeastaan mittaa?
Onko kyse tuloksista, maalipaikoista, laukauksista vai jostain muusta?
2) Kuinka pitkä ajanjakso on mukana?
Kolme ottelua voi näyttää trendiltä, mutta voi olla myös sattumaa.
3) Onko kokoonpano sama kuin aiemmin?
Pienikin muutos rooleissa voi muuttaa ottelun dynamiikkaa.
Lopuksi
Urheilun viehätys on siinä, ettei kaikkea voi tietää etukäteen. Siksi ennusteet ovat parhaimmillaan välineitä ymmärtää – eivät lupauksia lopputuloksesta. Kun erottaa toisistaan tuloksen, pelitapahtumat ja ennakkotiedot, myös ristiriitaiset arviot alkavat näyttää loogisilta: ne katsovat samaa ottelua, mutta eri kulmasta.
Juha Anttila