Onko vääriä kysymyksiä olemassa?

Elämme alati muuttuvassa maailmassa. Arkemme muuttuu päivittäin. Kysymykset auttavat meitä pärjäämään arjessa. Ilman kysymyksiä olisimme hukassa.

Esimerkiksi kysymys onko nettikasino hyvä ajanviete? On kysymyksenä huono. Kysymyksessä sana hyvä antaa niin laajan vaihteluvälin, että oikean vastauksen antaminen on mahdotonta.

Parhaat kysymykset ovat eksakteja kysymyksiä. Näin vastaukset ovat parhaimmillaan ilman tunteita ja mielipiteitä. Paras vastaus perustuu tietoon.

Erilaiset kysymykset arjessa

Meille tulee päivittäin eteen tilanteita, missä emme välttämättä ole aivan tietoisia siitä, mitä pitäisi tehdä tai sanoa. Monesti tilanne vaatisi kysymystä, mutta kysymmekö sen? Saako kysymyksen esittäminen meidän tuntemaan itsemme tyhmäksi? Millaisia kysymyksiä esitämme normaalisti:

–           olemme unohtaneet jotain

–           emme tiedä jotain

–           emme kuulleet jotain

Useimmiten kysymystarpeet ovat näiden kolmen johdannaisia. Olemme saattaneet jopa kysyä joltain jo aikaisemmin mutta emme kuunnelleet, ja joudumme kysymään uudelleen. Silloinkaan kysymys ei ole väärä. Mutta vastaaja voi päättää vastata ”väärin” vain koska hän ei arvosta sinun kuunteluasi.

Kysymysten esittämisen ohella on tärkeätä osata kuunnella. Monesti vastaukset ovat saatavilla ilman kysymystä, kuuntelemalla ajoissa.

Mitä jos emme kysy kysymästä?

–           menetämme aikaa

–           teemme väärin

–           emme vieläkään tiedä vastausta

Liian usein kysymyksen esittämisen esteenä on oma ajattelumme. Voimme ajatella, että kysymyksen esittäminen asettaa meidän huonompaa valoon. Siksi emme esitä kysymystä. Tosiasiassa ihmiset kysyvät liian vähän kysymyksiä. Tuloksena teemme vääriä asioita ilman kysymistä. Tästä tuloksena teemme asiat uudelleen ja uudelleen. Kunnes kysymme kysymyksen.

Vastaukset ja niiden kuuleminen

Me kuuntelemme asioita eri lailla. Me voimme kuunnella musiikkia kuuntelematta sitä. Musiikki voi olla harmaana tausta äänenä ilman, että kiinnitämme siihen huomiota. Kuulemme kuitenkin musiikin. Samalla tavalla me voimme, ja välillä myös asennoidumme meille puhuttaessa. Voimme olla väsyneitä tai muuten emme vain ole kiinnostuneita. Kuulemme puheen, mutta emme kuuntele, mitä sanotaan.

Tällaisissa tilanteissa kysymysten esittäminen saattaa olla sosiaalinen tapa. Sen tarkoituksena ei olekaan kuunnella vastausta. Kysymyksen tarkoitus on täyttää tyhjää ilaa. Nämä tilanteet voivat helposti johtaa uusiin tilanteisiin, missä paljastuu kuuntelemisen tärkeys. Usein näissä jälkimmäisissä tilanteissa pitäisi esittää kysymys. Oma itsetuntomme usein estää sen.

Vastauksetkin eroavat. Toiset vastaukset antavat oikeasti vastauksen, toiset vastaukset sisältävät vain uuden kysymyksen. Olet varmasti ollut monesti tilanteessa, missä olet kysynyt kysymyksen, mutta oletkin saanut vastaukseksi vain uuden kysymyksen.

Logiikka arjessa

Ihmisten välisessä kommunikoinnissa ei aina logiikalla pärjää. Ihmisten tunnetilat ja tilanteet, missä ollaan sekä ympäristö vaikuttavat logistiseen ajatteluun paljon. Me voimme sanoa, että väärä kysymys on sellainen, joka mielestämme perustuu väärille asioille. Mutta kysyjän mielestä kysymys on oikea. Tämän tilanteen aiheuttaa tunteemme ja omat taustamme.

Logistisesti voimme kuitenkin löytää vääriä kysymyksiä, mutta silloin puhumme teoriaa. Esimerkiksi kysymys minkä värinen on kuun paino, on väärä. Se on väärä koska sen kategoriat ovat väärin. Painoilla ei normaalisti ole väriä. Joskin saatamme omassa ajattelussamme ajatella asioita väreillä, jopa silloin kuin niitä ei laajassa mittakaavassa käytetä.

Entä sitten filosofiset virheet? Retoriikalla voidaan saada aikaan kysymyksiä, joihin vastaamien voi tehdä vastaajan itsensä tukalaksi. Nämä kysymykset ovat tavallisessa arjessa vääriä kysymyksiä.

Kysymysten tarkoitus

Jos mietitään, millaisia kysymyksiä esitetään, voidaan ne melkein aina listata johonkin näistä valinnoista:

–           tiedonhaku ja oppiminen

–           ymmärryksen syventäminen

–           ongelmanratkaisu

–           viestintä ja vuorovaikutus

–           ajatusten herättely

–           tunneilmaisu ja retoriikka

Ensisijaisesti me esitämme kysymyksiä hankkiaksemme tietoa. Joskus tiedonsaannilla on kiire, toisinaan taas riittää, kunhan joskus saamme vastauksen kysymykseemme. Kaiken oppimisen perusta on kysymysten ja vastausten muodostama yhteys. Kysymällä opimme asioita, joita emme vielä tiedä, tai jotka olemme jo unohtaneet.

Joskus kaipaamme lisätietoa.

–           Haluamme syventää tietämistämme

–           miksi asia toimii tietyllä tavalla

Kysymys itsessään kertoo, että tiedämme jotain asiasta. Haluamme tietää lisää.

Mitä monimutkaisempia asia on, sitä vaikeammaksi tulee oikean kysymyksen löytäminen. Jokainen yksittäinen kysymys voi olla oikea. Mutta auttavatko ne monimutkaisen asian ratkaisemisessa? Monet kysymykset vaativat myös vastaajalta sekä tietoa että pohdintaa. Mitä monimutkaisempi asia ja syventävämpi kysymys on, sitä vaikeampaa on siihen vastaaminen.

Itse vastaus voi olla kokonaisuus tietoa ja arvausta. Miten muutenkaan uusia innovaatioita syntyisi?

Ajatushautomot ja ideapankit

Uusia asioita rakenneltaessa tarvitaan uusia ideoita. Monet keksinnöt lähtevät liikkeelle uudesta kysymyksestä. Kysymys on silloin useimmiten syventäväkysymys. Siihen ei vielä ole ratkaisua. Keksijät usein lähtevät miettimään ja rakentamaan vastauksia heille tulleisiin kysymyksiin.

Nykyajassa ideapankki voi toimia täysin digitaalisesti ja jopa nimettömästi. Ideapankki on työkalu, jonka tarkoituksena on kerätä ideoita, ja kehittää niiden avulla jotain uutta.

–           tarkoituksen kerätä ja organisoida ideoita

–           toiminnan tarkoituksena on ratkaista ongelmia

–           yritykset voivat hyödyntää ideapankkeja oman toimintansa kehittämisessä

Askel eteenpäin ideapankeista on ajatushautomo. Hautomoissa ideoita ja kysymyksiä käsitellään analyyttisesti. Tutkimuksia tehden.  Monet ajatushautomot toimivat talouden, politiikan ja yhteiskunnallisten kysymysten parissa, mutta yhtä hyvin myös isojen yritysten tulevaisuuden linjojen kanssa.

–           tarkoituksena on tuottaa tietoa ja uusia näkökulmia

–           pitkäjänteinen toimintamalli

–           tuotoksena useimmiten raportteja ja toimintamalleja

Kysymykset ja me

Koska viimeksi esitit kysymyksen? Oliko se yksinkertainen tyyliin:

–           paljonko kello

–           mitä tänään syödään

–           koska mennään

Yleisemmät kysymyksemme liittyvään arkiseen tekemiseen. Monet niistä eivät vaadi vastausta. Ne ovat vain täyttämässä tyhjyyttä ja ilmaisemassa itseämme.

Vai oliko se syventävä kysymys kuten.

–           miten tästä televisiosta löytää kanavat

–           miten tämä sovellus oikein ymmärtää näiden asioiden eroavaisuudet

Jos luit koko edellä olevan materiaalin, tuliko siinä esiin jotain sellaista, mikä helpottaisi sinua esittämään seuraavalla kerralla kysymyksesi eri tavalla? Vai huomasitko, että kuulut siihen ihmisryhmään, jotka kuuntelevat kuulematta kuitenkaan.

Jotta osaa ottaa vastaan tietoa ja kysyä oikeita kysymyksiä omaan tarpeeseensa, on hyvä samalla ymmärtää ja huomioida oma itsensä ja omat tapansa. Jos emme ole oppineet kuuntelemaan aiemmin, on kysymysten kysymisen yhteydessä opeteltava uusille tavoille, tai kysymykset ovat turhia.

Meidän arkemme rakentuu useimmiten päivästä toiseen toistuville asioille:

–           herääminen

–           syöminen

–           työ tai opiskelu

–           harrastukset

–           sosiaaliset suhteet

–           vapaa-aika

–           nukkuminen

Näiden monen sisälle kuuluu paljon yksittäisiä asioita, joiden yhteydessä saatamme päivittäin kohdata tilanteissa, joissa kysyminen nopeuttaisi toimintaamme, ja selkeyttäisi mitä olemme tekemässä. Kysymmekö kuitenkaan kysymyksiä? Useimmiten vastaus on, emme tarpeeksi.